Etelä-Amerikan jivarot kutistivat vihollistensa päitä rituaalisella tavalla, jotta vihollisen sielu jäisi sen sisälle vangiksi eikä pystyisi kostaa kuolemaansa. Suurin osa jivarojen kutistetuista päistä eli tsantsoista oli peräisin jivarojen naapuriheimolta achuaroilta.
Pään kutismaninen kesti jivaroilta noin kuusi päivää, johtuen osittain pään kutistamiseen liittyneistä juhlamenoista. Ensimmäiseksi pääkallo piti poistaa. Niskakuoppaan tehtiin pystysuora viilto ja päänahka kuorittiin kallon päältä. Pääkallo, johon silmät ja hampaat jätettiin kiinni, heitettiin jokeen lahjaksi anakondille. Sen jälkeen nyljetty päänahka keitettiin vartijoiden valvoessa vedessä, joka sisälsi jotain hiusten irtoamista estävää supistavaa ainetta. Päänahan kutistuttua puoleen sen alkuperäisestä koosta se nostettiin kepillä pois vedestä ja ripustettiin jäähtymään ja kuivumaan. Seuraavaksi päänahan sisäpuoli kaavittiin puhtaaksi lihasta ja silmäluomet ommeltiin kiinni. Vaaleankeltaisen, paksun ja kumimaisen nahan kutistamista jatkettiin kuumilla kivillä, jotka pudotettiin yksi kerrallaan niska-aukosta nahan sisään. Kiviä pyöriteltiin koko ajan, jotta nahka säilyttäisi muotonsa. Sihisevän nahan vähitellen kutistuessa kiviä vaihdettiin pikku hiljaa pienemmiksi. Kutistamista jatkettiin kivien kanssa niin kauan, kunnes pienimmätkään kivet eivät mahtuneet niska-aukosta sisään. Tämän jälkeen kasvoissa olleet karvat kärvennettiin, kaulantynkä kiristettiin köynnöskasvin varrella niin, että se näytti päähän verrattuna oikean kokoiselta ja pään sisään kaadettiin kuumaa hiekkaa. Hiekan jäähdyttyä kutistettu pää oli hieman miehen nyrkkiä suurempi. Huulet kiinnitettiin toisiinsa kolmella palmupuutikulla ja ommeltiin yhteen. Sen jälkeen nahka värjättiin mustaksi balsapuun hiilellä, jotta kostava henki joutuisi olemaan pimeässä. Silmäluomien alle laitettiin pähkinänkuoret jotta ne näytäisivät luonnollisemmilta. Lopuksi päälakeen porattiin reikä, johon kinnitettiin lanka, jotta pään pystyi ripustaa kaulaan roikkumaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti